perjantai 2. elokuuta 2013

Muotoilupetokset ja muotoilualan sisäinen ranking

Nyt ei enää sievistellä muotoilun arvokeskustelussa, jossa kansallisylpeytemme Marimekko velloo hurrikaanin keskiössä. Arkkitehti Juhani Risku tylyttää koko poppoon henkilöistä instituutioihin kritiikkiblogissaan: http://kritiikkiblogi.wordpress.com/2013/08/01/muotoilujohtajuus-marimekko-ja-muotoilun-kunnia/ 

Samalla hän ikäänkuin ohimennen suorittaa muotoilualan sisäistä arvottamista: "...että graafinen suunnittelija ja kuvittaja on keveimmän muotoilualan eli piirustusalan ammattilainen." Kun tämä tulee arkkitehdin kynästä, tulee väistämättä mieleen ajatus, että arkkitehtuuri edustaa kirjoittajalle sitä painavinta muotoilualalla. Näinkö on? 

2 kommenttia:

  1. Juuri näin, arkkitehtuuri, keramiikka, puusepäntyö, teollinen muotoilu, huonekalumuotoilu, laivamuotoilu, automuotoilu, kaupunkisuunnittelu edustavat kirjoittajalle sitä painavinta muotoilualalla.

    Grafiikka on monet vuodet ollut muotoilualan nopein kekkaaja (keksijä ja innovaattori), eli huikeat ideat tulivat kuvallisina, paperille tai digitaalisesti piirrettynä. Joskus jopa 3D-mallinnettuina. Mutta nyt grafiikkaa tulee kaikista kanavista. Harrastelijat ovat monesti ohittaneet ammattilaisten tason, tästä ovat esimerkit mm. Manga-piirustuksissa ja automallinnuksissa kautta Internetin. Grafiikka ei ole enää se uutta luova ala, vaan kevytmuotoilun keihäänkärki.

    Nyt grafiikka on kansalaistunut ja bulkkiutunut niin, että TaiKista tulee lopputöitä tasoa "T-paitaan painettu valokuva" ja opistotasolle (nyk. AMK) valmistuu satoja eritasoisia piirtäjiä, yleensä työttömiksi. Jotain webbi-sivuja tarjotaan epätoivoisesti pienyritykselle joka koulusta.

    Kun Frank Gehry piirsi Bilbaon Guggenheimin museon, näyttivät luonnokset ja piirrokset hienolta grafiikalta. Samoin kun Santiago Calatrava taiteilee ja luonnostelee rakennuksiaan, ovat ne vertaansa vailla olevaa grafiikkaa. Tässä kohtaa yliopisto- ja opistokoulutetut graafikot vielä saattavat pysyä mukana, mutta arkkitehti vielä toteuttaa kaiken todelliseen kokoon ja "aikuisten oikeasti". Tässä graafikot putoavat asemaansa: heillä on vain paperirealismi, tai digirealismi, joka on toki ihan hauskaa, mutta sen nyt tekee jokainen muotoilualan henkilö jo luonnostellessaan, mallintaessaan ja toteuttaessaan varsinaisen hankkeen ja teoksen.

    Grafiikka on liian kevyttä grafiikan opiskelijoille ja ammattilaisille, sillä he jättävät käyttämättä varsinaisen varantonsa: kokreettisen tekemisen ja vaikuttamisen ihmisten hyvinvoinnin ja elämän eteen. Grafiikka on muotoilualoista yksi elitistisimpiä, jos graafikko ei osaa muuta kuin käsipiirtää, digipiirtää ja digimallintaa. Jos graafikko laajentaa osaamistaan käyttöliittymämuotoiluun, prototypointiin tai muille muotoilualoille kuten käsityömuotoiluun jne., asia muuttuu hiukan. Silloin graafikko on hakenut turvaa muilta aloilta. Miksi niin hienon grafiikka-alan superlahjakkuus lähtee muille aloille avunpyyntöön, jos oma ala on niin erinomainen?

    Grafiikka on eräänlainen muotoilun coitus interruptus, kesken jäänyt toteutus. Graafikkojen kannattaisi tunkeutua vaativampiin muotoilulajeihin, jos kyvyt ja pää riittää. Graafikot eivät koulutuksen panostukseen nähden enää tuo mitään lisäarvoa muotoiluun, asiakkaille, tuotteiden laadulle ja maailmalle. Grafiikan koulutus kannattaa erillisenä (piperryksenä) lopettaa ja sulauttaa muuhun muotoilukoulutukseen jo yksin sen vuoksi, että muutamasta koulutusohjelmaan päässeestä voisi tulla aivan oikea muotoilija, muodonantaja, muodon synnyttäjä. Suomen graafikot ovat globaalisti erittäin keskinkertaisia, joten kenellekään ei pidä tarjota ylellisyyttä saada opiskella tyhjän pantiksi aina korkekouluja myöten.Graafikoilla on myös taiteen ja muotoilun paistattelukulttuuri karannut käsistä. Se näkyy kopioinnin halussa, keveydessä ja määrässä.

    Jos graafikko hakeutuu vaikkapa teolliseksi muotoilijaksi, arkkitehdiksi tai hienopuusepäksi, piirtäminen ja mallinnus ei enää riitä. Siinä voi mennä vuosia pääsykoekarsinnoissa, joten toisaalta on hienoa, että suuri joukko voi ylpeydellä tyytyä grafiikan alalle. Ainahan sitä on kiva piirrellä. Niinhän sitä tekevät arkkitehdit ja muotoilijatkin. Ja lapset.

    Juhani Risku, kritiikkiblogi

    VastaaPoista