Megatrendit ja me Tekesin katsauksen mukaan

Tilasin Tekesiltä heidän raporttejaan ja katsauksiaan, joista yhtenä oli tuore katsaus Megatrendit ja me (kesäkuu 2009). Siinä oli haettu erilaisia väittämiä, jotka perustuvat ETLA:n ja VTT:n keräämään aineistoon (faktaan) ja näitä väittämiä tutkittiin mm. Fountain Parkin heikkojen signaalien verkkotyökalun avulla. Näin saatiin esille, minkälainen konsensus eri väittämien suhteen eri ryhmissä (asiantuntijat, kuluttajat) on. Mielenkiintoisimpia väittämiä tulevaisuuden kannalta olivat sellaiset väittämät, joiden keskimääräinen merkitys on vähäinen, mutta mielipiteiden hajonta suuri, eli keskimääräisesti vähäisestä merkittävyydestä huolimatta joidenkin mielestä ko. väittämät ovat erittäin merkittäviä tulevaisuuden kannalta. Nämä ovat ns. heikkoja signaaleja, joissa piilee mahdollinen potentiaali tulevaisuuden innovaatioiden suhteen.

Koko aineistosta tutkimusryhmä nostaa esiin kuusi kokoavaa tai kyseenalaistavaa trendiä, jotka merkitsevät kasvavaa innovaatioiden kysyntää:

1. Shoppailutapojen ja -tottumusten uusjako

• Mm. kestävän kulutuksen arvot, ympäristökustannusten sisällyttäminen hintoihin ja energian hinta vaikuttavat kehitykseen.

2. Niukkuus innovaatioajurina

• Eettisyys kuluttamista ohjaavana arvona ja huoli maapallosta motivoivat niukkuuteen. Mahdollisuus uudenlaisille innovaatioille.

3. Vapaa-ajan kulutus on kulutusmuutosten edelläkävijä

• Työelämä, arki ja vapaa-aika. Yksilön omat vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat vapaa-ajan kulutuksen suhteen ja siellä myös arvomuutokset ensimmäisinä näkyvät.

4. Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita

• Uudet energiamuodot ja ekologisuuspaineet

5. Osaaminen on taloudellisen toiminnan ydin

• Uudistumisen kiihtyminen: aloja syntyy ja kuolee entistä nopeammin. Osaaminen innovatiivisuuden ydin, innovaatiot uudistumisen ydin.

6. Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet teknologiaparadigmat

• Kulutuksen määrällisen kasvun ja niukkuuden elämäntavan arvostuksen lisääntymisen välinen ristiriita luo kysyntää sellaisille uusille teknologioille, kuten esimerkiksi bio- ja nanoteknologia.

Näistä voi hakea kehittämisen suuntia myös opetuksen suhteen.

Kestävä innovointi

Antti Hautamäki lanseeraa Sitran raportissaan Kestävä innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä kestävän innovoinnin termin, jolla hän tarkoittaa kestävän kehityksen ottamista innovaatiopolitiikan keskeiseksi pohjaksi. Jos kaava innovaatiotoiminnassa on aiemmin ollut
Innovaatio > Tuottavuus > Kasvu,
on se kestävässä innovaatiopolitiikassa
Innovaatio > Uusintaminen > Hyvinvointi.
Taloudellinen kasvu nähdään enää yhtenä osana inhimillisen hyvinvoinnin mahdollistumisessa, ei sen ainoana määrittäjänä. Hyvinvoinnin yhtälö: Hyvinvointi on kansantulon, sosiaalisen pääoman ja luontopääoman funktio.

Sen sijaan, että panostettaisiin mihin tahansa teknologiaan, pitäisi panostaa puhtaaseen teknologiaan (Cleantech). Myös sen kasvupotentiaalin vuoksi. Muotoilun uusi painopiste on palvelujen suunnittelussa, mitä on muuallakin tuotu esille jo jonkin aikaa. Kyllähän tavaroita edelleenkin suunnitellaan, mutta näkisin ne osana palvelukokonaisuutta, jossa kaikkia tavaroita ei tarvitse olla kaikilla (esim. CityCarClub tai Vuokramies). Kyse lienee siis monessa tapauksessa näkökulmamuutoksesta ansaintalogiikassa.

Hautamäki korostaa raportissaan rahoituksen lisäämistä yliopistoille ja perustutkimukseen. Innovointi sinällään ei hänen mielestään ole korkeakoulujen tehtävä, vaan tiedon ja osaajien tuottaminen. Ammattikorkeakoulujen tehtävästä Hautamäki kirjoittaa: "Ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaa kannattaisi kehittää läheisessä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Mutta innovaatioympäristön kannalta ammattikorkeakoulujen ehdoton perustehtävä on tuottaa työelämän vaativat taidot hallitsevia ammattilaisia, joilla on oltava kyky luovuuteen ja uuden tiedon jatkuvaan omaksumiseen. Tässä on ammattikorkeakouluille haastetta riittämiin". Joo, onhan sitä tuossakin haastetta.

Kirjan keskeiset ehdotukset vielä suorana lainauksena:

1. Suomesta on rakennettava innovaatioilla kestävän kehityksen kärkimaa.

2. Innovaatiopolitiikalla on edistettävä siirtymistä tarjontalähtöisestä, teknologiapainotteisesta innovoinnista kysyntävetoiseen, palvelukeskeiseen innovointiin.

3. Yliopistojen toimintaedellytykset on turvattava ja valtion T&K-rahoituksen lisärahoitus on suunnattava yliopistoille.

4. Yliopistoverkosto on koottava nykyistä suuremmiksi ja laadukkaammiksi kokonaisuuksiksi niin että maahan syntyy 4–5 laaja-alaista maailmanluokkaa olevaa tutkimusyliopistoa.

5. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi maahan on rakennettava 5–6 innovaatiokeskittymää, joiden ekosysteemit ovat maailmanluokkaa.

6. Innovaatiotoiminnassa on edistettävä hajautettua ja osallistuvaa innovointia. Innovaatiopolitiikan tuki- ja rahoitusinstrumentit ja tekijänoikeuksien sääntely on sovitettava verkottuneen innovaatiotoiminnan aikakauteen.

7. Globaalisesta verkottumisesta on tehtävä tiedon luomisen ja innovaatiotoiminnan keskeinen toimintatapa. Innovaatiopolitiikassa on siirryttävä kansallisesta toimintamallista kansainväliseen ja rahoitettava entistä
enemmän kansainvälisiä hankkeita ja yrityksiä, joissa suomalaiset ovat mukana.

Ehkä tähän sopii linkki Milja Fromholtzin kolumniin Kauppalehdessä koulutuspolitiikan toteuttamisen käytännöstä. Innovation politiks and High Schools.

Innovaatiokoulutusta kokeilevassa yhteiskunnassa

Luin Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksia innovaatiopolitiikasta (www.tem.fi/inno) Sieltä löytyi myös pdf-tiedostoina Innovaatiopolitiikan peruslinjaukset sekä Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentely ja sisällöt, joista löytyi melkoisesti yhtymäkohtia Tekniikka, ympäristö ja talous (TYT) tulosalueeseemme ja Future Design Lab-projektin kehittämistavoitteisiin mm. monialaisuuden suhteen. Toiminevat siis yhtenä ohjenuorana projektissa.

Innovatiivisuus sanana on kärsinyt jonkin verran inflaatiota viimeaikoina, mutta jos sen käsittää luovuuden oivaltavana soveltamisena, se soveltuu minkä tahansa alan koulutuksen tavoitteisiin. Luovuus sinällään koskee kaikkia aloja, ei pelkästään taiteisiin ja kulttuuriin liittyviä aloja ja siinä mielessä myös käsite luovat alat on mielestäni harhaanjohtava. Kun innovatiivisuuteen liittyy kaupallisen potentiaalin vaatimus, voidaan innovatiivisina yhtälailla pitää Duudsonien teinipölhöilyn "jalostamista" kuin energiatehokkuuden parantamista erilaisissa kuluttajatuotteissa. Jos innovatiivisuus hiipuu, käyttäjät siirtyvät viihdyttävämpiin/tehokkaampiin vaihtoehtoihin.

Asiaan liittyen mielenkiintoisia tapahtumia:

• 7.9.2009 Muotoilun muuttuva rooli –seminaari ja strategiatyöpaja (yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, Design Forum Finland ja Luova Suomi). Avoin kaikille alan toimijoille.
• 8.9.2009 Helsinki Design Hub IV (Grafia ja Ornamo). Osallistumismaksu 150 € (Ornamon ja Grafian jäsenet 80 €, opiskelijat 30 €).
• 9.-10.9.2009 kansainvälinen konferenssi Creative Economy and Beyond (CEB) (Luova Suomi). Osallistumismaksu 460€ (aika paljon!).

Ajankohdat näyttävät menevän mukavasti jonoon - seminaarikimara Helsinki Design Weekillä. Päälle vielä Design Partners 09, Pechakucha Night ja Habitare09!

Muotoilun koulutuksen rakenteen kehitys Turun AMK:ssa

Muotoilun koulutus on ollut jonkinlaisessa rakenteellisessa muutoksessa koko sen AMK-historiansa ajan.

Projektin tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu

TIIVISTELMÄ
1. Mitä meillä jo on?

• suuntaukset/koulutusohjelmat

• Muut oppilaitokset >> yhteistyömahdollisuudet

2. Millaisia osaajia tarvitaan?

• Yleiset näkymät
• Alueelliset näkymät

-> Miten nämä voisivat kohdata?

• skenaarioita, joissa yhteisenä nimittäjänä muotoilu ja koulutus

TAVOITTEET


1. Turun AMK:n muotoilun koulutuksen tilan relevanttiuden tarkistaminen ja tarvittavat muutosehdotukset
Relevanttius = tarpeisiin vastaavuus suhteessa:

• Elinkeinoelämään alueellisesti – tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät
• Maailmantilaan taloudessa ja ympäristöasioissa
• Muotoilun koulutukseen muualla

> Mikä ohjaa kehitystä - Profiloituminen
Toimenpiteet:
Yhteenveto muotoilun koulutuksen tilasta nyt:

• Näkemykset ja tieto koulutusohjelman sisältä
• Näkemykset Turun AMK:n muotoilun koulutuksesta ulkoapäin (AMK:n johto, muut koulutusohjelmat, muu maailma jne.)
• Muu muotoilun koulutus Suomessa (ja muualla)

> Näiden vastaavuus toisiinsa?
Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tilanne vuonna 2011 ja jälkeen - muotoilu, talous, ympäristö:

• Avainhenkilöiden näkemykset tulevaisuudesta ja sen tuomista tarpeista
• Tutkimuksellinen tieto (julkaistut tutkimukset)

2. Monialaisuuden mahdollistaminen
TYT:n sisällä aloja, joilla on paljon luontevia yhtymäkohtia muotoiluun, muttei juurikaan käytännön yhtymistä (Tekniikka, ympäristö ja talous < > muotoilu)
> Mahdollisuudet yhteiseen koulutukseen/yhteistyöhön koulutuksessa
Toimenpiteet:

• Näkemykset TYT:n sisällä eri koulutusaloilla
• Ulkopuoliset näkemykset (Mm. TAIK:n IDBM-koulutus sekä Aalto -yliopisto ja vaikuttimet niiden taustalla)
• Elinkeinoelämän näkemykset muotoiluun liittyvistä osaamistarpeista v.2011 ja jälkeen

> Henkilöhaastattelut, tutkimuksellinen tieto, pohdinta
TUTKIMUKSESTA JOHDETUT TULOKSET JA TUOTOKSET

• Skenaariot erilaisista mahdollisuuksista erilaisissa tulevaisuuden näkymissä v. 2015 ja jälkeen

> Näistä valitaan/koostetaan/muokataan ehdotus toteutettavaksi v. 2011 alkaen

• Koulutusohjelma
• Suuntautumisvaihtoehto
• Erikoistumisopinnot
• Aikuiskoulutus
• Ylempi AMK
• jotain muuta?

AIKATAULU
Elokuu 2009: ALOITUS

• Suunnittelu: mitä, miksi, milloin?
• Tutkimukselliseen tietoon perehtymistä
• Haastattelujen suunnittelu ja aloitus: ketä, miksi, miten, missä, milloin?
• Ulkoisen rahoituksen mahdollisuudet sekä muut projektin käynnistämiseen ja hallintaan liittyvät asiat
• Tiedotuksen/viestinnän suunnittelu: mitä, miten, kenelle, milloin?

Syys- ja lokakuu 2009: TUTKIMUS

• Haastattelut, lukeminen, seminaarit, pohtiminen, kirjoittaminen, tiedottaminen

Loka- ja marraskuu 2009: SYNTEESI

• Johtopäätökset tutkimuksesta
• Skenaarioiden laatiminen ja luovuttaminen

Joulukuu 2009: EHDOTUS JOSTAIN UUDESTA

• Valitun/valittujen skenaarioiden muokkaaminen valmiiksi ehdotukseksi

Tammi- elokuu 2010:

• Ehdotuksen suunnittelu ja kehittäminen valmiiksi ja toteutettavaksi

Future Design Lab

Future Design Lab on Turun AMK:n muotoilun koulutusohjelman kehittämisprojekti Tekniikka, ympäristö ja talous (TYT) tulosalueella. Projektin pääasiallisena tekijänä olen minä, Tarmo Karhu - opettaja ja teollinen muotoilija (TaM).

Future Design Lab -projekti käynnistyi eilen työhuoneen siivouksella ja suunnittelun aloittamisella. Tämä blogi toimii sekä omana projektiasioiden kokoamispaikkana/muistikirjana että yhtenä tiedottamisen ja viestinnän kanavana myös muille projektin aikana.