Välikatsaus 14.9.2009

Kehityksen haasteita

1. Monialaisuus

• Olemassa AMK:ssa luontaisesti
• Monialaisuuden toteutuminen käytännössä? Taru Penttilältä sain aiheeseen kommentteja:

Turun AMK:ssa monialaisuutta on melko järjestelmällisestikin: tk-toiminnassa useimmissa projekteissa on mukana useita koulutusaloja- ja ohjelmia, yhteisiä opintojaksoja on runsaasti ainakin liiketalouden ja tekniikan alalla, on yhteinen international semester sekä kaikille koulutusohjelmille yhteinen projektipaja-opintojakso, jossa työryhmissä on kaikkien alojen opiskelijoita yhdessä.

• Monenlaista monialaisuutta siis löytyy. Muotoilun osalta kytkeytyminen eri alojen kanssa voisi olla suunnitellumpaa ja tilat voisivat olla yhteiseen toimintaan kannustavammat, ks. Opiskelumpäristöt alempana.

Muualla olemassa olevia malleja

• Monialaiset opintojaksot – vrt. PdP (Product Development Project, TKK - Aalto)
• Monialaiset opintokokonaisuudet – vrt. IDBM-ohjelma (TAIK, HSE, TKK - Aalto)
• Todettu toimiviksi ylemmällä korkeakouluasteella, millaiset sovellusmahdollisuudet AMK-ympäristössä?
• Alla Markku Salimäen (HSE) 7.9. seminaarissa esittämä IDBM:n T-malli, jonka alla sen pohjalta myös omaan AMK-ympäristöömme sovellettu ehdotus, jossa on otettu huomioon AMK-opintojen kesto verrattuna esimerkiksi yliopistojen kandi-vaiheeseen (180 op.). Nuoli dynaamisena muotona mielestäni sopii hyvin tällaiseen tavoitteelliseen kuvioon, vaikka muokkaamisen varaakin kuvioon taitaa vielä jäädä?

2. Opiskeluympäristöt
Sepänkadun ympäristö – luova ympäristö?

• Esimerkkinä Design Factory Otaniemessä

Verkko-oppimisympäristöt

• Optima ja siitä eteenpäin
• Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen, tulossa mm. DesignWiki-sovellus

3. Oma historia ja perinteet

• Muotoilu – opisto ja käsityöperinne
• Muiden vahvat perinteet ja mallit – esim. TEKU
• Uudistumisen ja säilyttämisen suhde
• Perinteet ovat osa identiteettiä, mutta mikä on säilyttämisen arvoista ja mikä kehitystä jarruttavaa "painolastia”?

Missä mennään muotoilussa?

• Asemointi - Kenelle tehdään, millainen itse muotoilijana on?
• Design Thinking, psykologiset kartat, Brain balance

Design 1.0 > 2.0 > 3.0 > 4.0 (GK VanPatter/Humantific)

• Muutos yhden muotoilijan maagisesta intuitiosta monialaiseen samanaikaiseen työskentelyyn
• Design 1.0 ja 2.0 – tuotteista palveluihin - Sensemaking and strangemaking, yksinkertaiset hyvin määritellyt ongelmat, kilpailuetu tuotteiden ja palveluiden erilaistamisen kautta.
• Design 3.0 ja 4.0 – organisaatioista yhteiskuntaan - Sensemaking and changemaking, monimutkaiset laajat ongelmat, strateginen muotoilu, muutoksien ohjailu organisaatioissa ja yhteiskunnassa
• Alla oleva kuvio (GK Van Patter, Humantific) näyttää pala palalta muutokset ja niiden laajuuden.

Miten AMK:ssa?

• Mikä osuus strategisella muotoilulla?
• Miten immaterialisoituminen ”konkretisoidaan”?
• "Nykymaailman haasteet eivät ratkea tekemällä lisää tuotteita" GK VanPatter, Humantific
• Muotoilija myös asioiden ymmärrettäväksi tekijä?

Seuraavaksi
Muotoilun tulevaisuus ja tarpeet

• Haastattelupyynnöt mm: Mikko Kalhama – Design Forum Finland, Teppo Virta – TeknologiaTeollisuus, Piia Alvesalo - EK, Mikko Kämäräinen – Provoke Oy, Roope Mokka – DemosHelsinki
• Tutustuminen: Design Factory (IDBM), Otaniemi - Kalevi Ekman
• Näkemykset monialaisuuden toteuttamisen mahdollisuuksista TYT:ssä – koulutuspäälliköt
• Näkemykset muotoilun ko:n sisällä omista vahvuuksista