Design Thinking for Educators

Design Thinking can start small, starts with empathy and is collaborative. I found this site and toolkit for all educators, not just for us in the Design education.

http://www.designthinkingforeducators.com/

Näkökulmia muotoiluun ja koulutukseen

Millaisista lähtökohdista kehittämisen tai uudistamisen pitäisi lähteä? Alla joitakin vaihtoehtoja ja näkökulmia, joiden mukaan muotoilun sisältöjä kenties voisi jakaa ja ottaa suunnittelun pohjaksi.

1. Muotoilun tulokset ja ilmenemismuodot

• Palvelut, immateriaalisuus
• 3-ulotteisuus, materiaalisuus (3D)
• 2-ulotteisuus, pinnat (2D)
• Muotoilukokonaisuudet ja niiden hallinta (Design Management)

2. Talous ja kulttuuri

• Teollinen muotoilu - lisäarvo taloudelle ja käyttäjälle (tässä järjestyksessä)
• Taideteollinen muotoilu - kulttuurinen itseisarvo, muut lisäarvot käyttäjälle ja taloudelle
• Palvelut vai kokemuksellisuus, kokemuksellinen palvelu vai palveluna kokemus?

3. Historia, nykyisyys ja tulevaisuus

• Omat kompetenssit ja perinteiden arvot tai taakka
• Nykyinen elinkeinoelämän rakenne
• Tulevaisuus voi olla mitä tahansa nykyisyydestä riippumatta ja meistä itsestämme riippuen (Olli Hietanen, TSE)
• Nykyisyyden myötäilyn ja visioivan kyseenalaistamisen suhde

4.  Ihminen ja yhteiskunta

• Ihminen käyttäjänä, asiakkaana, kuluttajana ja kansalaisena
• Talous ihmisen kautta. ihminen talouden kautta, kokonaisuudesta yksilöön, yksilöstä kokonaisuuteen - yhteiskunnallisuus, markkinalähtöisyys vai yksilöllisyys?
• Jos muotoilu on hyvinvoinnin yksi mahdollistaja, mitkä ovat näkemykset hyvinvoinnin mittareista ja hyvinvoinnin tavoittelemisen tavoista ts. mikä koetaan hyvinvoinniksi?

5. Identiteetin merkitys

• Oma identiteetti, erilaisuus - Ainoa ja paras, Outous ja muista poikkeavuus (Alf Rehn, ÅA - TS 13.12.09)
• Yhteinen identiteetti, samankaltaisuus - Lähes yhtä hyvä, yhtä hyvä, parempi kuin muut

6. Yleismaailmallisuus ja paikallisuus

• Palvellaanko aluetta suoraan vai yleisten periaatteiden kautta?
• Alueellisten painopisteiden ja yleismaailmallisen kehityksen suhde 

Välikatsaus 14.9.2009

Kehityksen haasteita

1. Monialaisuus

• Olemassa AMK:ssa luontaisesti
• Monialaisuuden toteutuminen käytännössä? Taru Penttilältä sain aiheeseen kommentteja:

Turun AMK:ssa monialaisuutta on melko järjestelmällisestikin: tk-toiminnassa useimmissa projekteissa on mukana useita koulutusaloja- ja ohjelmia, yhteisiä opintojaksoja on runsaasti ainakin liiketalouden ja tekniikan alalla, on yhteinen international semester sekä kaikille koulutusohjelmille yhteinen projektipaja-opintojakso, jossa työryhmissä on kaikkien alojen opiskelijoita yhdessä.

• Monenlaista monialaisuutta siis löytyy. Muotoilun osalta kytkeytyminen eri alojen kanssa voisi olla suunnitellumpaa ja tilat voisivat olla yhteiseen toimintaan kannustavammat, ks. Opiskelumpäristöt alempana.

Muualla olemassa olevia malleja

• Monialaiset opintojaksot – vrt. PdP (Product Development Project, TKK - Aalto)
• Monialaiset opintokokonaisuudet – vrt. IDBM-ohjelma (TAIK, HSE, TKK - Aalto)
• Todettu toimiviksi ylemmällä korkeakouluasteella, millaiset sovellusmahdollisuudet AMK-ympäristössä?
• Alla Markku Salimäen (HSE) 7.9. seminaarissa esittämä IDBM:n T-malli, jonka alla sen pohjalta myös omaan AMK-ympäristöömme sovellettu ehdotus, jossa on otettu huomioon AMK-opintojen kesto verrattuna esimerkiksi yliopistojen kandi-vaiheeseen (180 op.). Nuoli dynaamisena muotona mielestäni sopii hyvin tällaiseen tavoitteelliseen kuvioon, vaikka muokkaamisen varaakin kuvioon taitaa vielä jäädä?

2. Opiskeluympäristöt
Sepänkadun ympäristö – luova ympäristö?

• Esimerkkinä Design Factory Otaniemessä

Verkko-oppimisympäristöt

• Optima ja siitä eteenpäin
• Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen, tulossa mm. DesignWiki-sovellus

3. Oma historia ja perinteet

• Muotoilu – opisto ja käsityöperinne
• Muiden vahvat perinteet ja mallit – esim. TEKU
• Uudistumisen ja säilyttämisen suhde
• Perinteet ovat osa identiteettiä, mutta mikä on säilyttämisen arvoista ja mikä kehitystä jarruttavaa "painolastia”?

Missä mennään muotoilussa?

• Asemointi - Kenelle tehdään, millainen itse muotoilijana on?
• Design Thinking, psykologiset kartat, Brain balance

Design 1.0 > 2.0 > 3.0 > 4.0 (GK VanPatter/Humantific)

• Muutos yhden muotoilijan maagisesta intuitiosta monialaiseen samanaikaiseen työskentelyyn
• Design 1.0 ja 2.0 – tuotteista palveluihin - Sensemaking and strangemaking, yksinkertaiset hyvin määritellyt ongelmat, kilpailuetu tuotteiden ja palveluiden erilaistamisen kautta.
• Design 3.0 ja 4.0 – organisaatioista yhteiskuntaan - Sensemaking and changemaking, monimutkaiset laajat ongelmat, strateginen muotoilu, muutoksien ohjailu organisaatioissa ja yhteiskunnassa
• Alla oleva kuvio (GK Van Patter, Humantific) näyttää pala palalta muutokset ja niiden laajuuden.

Miten AMK:ssa?

• Mikä osuus strategisella muotoilulla?
• Miten immaterialisoituminen ”konkretisoidaan”?
• "Nykymaailman haasteet eivät ratkea tekemällä lisää tuotteita" GK VanPatter, Humantific
• Muotoilija myös asioiden ymmärrettäväksi tekijä?

Seuraavaksi
Muotoilun tulevaisuus ja tarpeet

• Haastattelupyynnöt mm: Mikko Kalhama – Design Forum Finland, Teppo Virta – TeknologiaTeollisuus, Piia Alvesalo - EK, Mikko Kämäräinen – Provoke Oy, Roope Mokka – DemosHelsinki
• Tutustuminen: Design Factory (IDBM), Otaniemi - Kalevi Ekman
• Näkemykset monialaisuuden toteuttamisen mahdollisuuksista TYT:ssä – koulutuspäälliköt
• Näkemykset muotoilun ko:n sisällä omista vahvuuksista

Innovaatiokoulutusta kokeilevassa yhteiskunnassa

Luin Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksia innovaatiopolitiikasta (www.tem.fi/inno) Sieltä löytyi myös pdf-tiedostoina Innovaatiopolitiikan peruslinjaukset sekä Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentely ja sisällöt, joista löytyi melkoisesti yhtymäkohtia Tekniikka, ympäristö ja talous (TYT) tulosalueeseemme ja Future Design Lab-projektin kehittämistavoitteisiin mm. monialaisuuden suhteen. Toiminevat siis yhtenä ohjenuorana projektissa.

Innovatiivisuus sanana on kärsinyt jonkin verran inflaatiota viimeaikoina, mutta jos sen käsittää luovuuden oivaltavana soveltamisena, se soveltuu minkä tahansa alan koulutuksen tavoitteisiin. Luovuus sinällään koskee kaikkia aloja, ei pelkästään taiteisiin ja kulttuuriin liittyviä aloja ja siinä mielessä myös käsite luovat alat on mielestäni harhaanjohtava. Kun innovatiivisuuteen liittyy kaupallisen potentiaalin vaatimus, voidaan innovatiivisina yhtälailla pitää Duudsonien teinipölhöilyn "jalostamista" kuin energiatehokkuuden parantamista erilaisissa kuluttajatuotteissa. Jos innovatiivisuus hiipuu, käyttäjät siirtyvät viihdyttävämpiin/tehokkaampiin vaihtoehtoihin.

Asiaan liittyen mielenkiintoisia tapahtumia:

• 7.9.2009 Muotoilun muuttuva rooli –seminaari ja strategiatyöpaja (yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, Design Forum Finland ja Luova Suomi). Avoin kaikille alan toimijoille.
• 8.9.2009 Helsinki Design Hub IV (Grafia ja Ornamo). Osallistumismaksu 150 € (Ornamon ja Grafian jäsenet 80 €, opiskelijat 30 €).
• 9.-10.9.2009 kansainvälinen konferenssi Creative Economy and Beyond (CEB) (Luova Suomi). Osallistumismaksu 460€ (aika paljon!).

Ajankohdat näyttävät menevän mukavasti jonoon - seminaarikimara Helsinki Design Weekillä. Päälle vielä Design Partners 09, Pechakucha Night ja Habitare09!

Muotoilun koulutuksen rakenteen kehitys Turun AMK:ssa

Muotoilun koulutus on ollut jonkinlaisessa rakenteellisessa muutoksessa koko sen AMK-historiansa ajan.

Projektin tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu

TIIVISTELMÄ
1. Mitä meillä jo on?

• suuntaukset/koulutusohjelmat

• Muut oppilaitokset >> yhteistyömahdollisuudet

2. Millaisia osaajia tarvitaan?

• Yleiset näkymät
• Alueelliset näkymät

-> Miten nämä voisivat kohdata?

• skenaarioita, joissa yhteisenä nimittäjänä muotoilu ja koulutus

TAVOITTEET


1. Turun AMK:n muotoilun koulutuksen tilan relevanttiuden tarkistaminen ja tarvittavat muutosehdotukset
Relevanttius = tarpeisiin vastaavuus suhteessa:

• Elinkeinoelämään alueellisesti – tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät
• Maailmantilaan taloudessa ja ympäristöasioissa
• Muotoilun koulutukseen muualla

> Mikä ohjaa kehitystä - Profiloituminen
Toimenpiteet:
Yhteenveto muotoilun koulutuksen tilasta nyt:

• Näkemykset ja tieto koulutusohjelman sisältä
• Näkemykset Turun AMK:n muotoilun koulutuksesta ulkoapäin (AMK:n johto, muut koulutusohjelmat, muu maailma jne.)
• Muu muotoilun koulutus Suomessa (ja muualla)

> Näiden vastaavuus toisiinsa?
Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tilanne vuonna 2011 ja jälkeen - muotoilu, talous, ympäristö:

• Avainhenkilöiden näkemykset tulevaisuudesta ja sen tuomista tarpeista
• Tutkimuksellinen tieto (julkaistut tutkimukset)

2. Monialaisuuden mahdollistaminen
TYT:n sisällä aloja, joilla on paljon luontevia yhtymäkohtia muotoiluun, muttei juurikaan käytännön yhtymistä (Tekniikka, ympäristö ja talous < > muotoilu)
> Mahdollisuudet yhteiseen koulutukseen/yhteistyöhön koulutuksessa
Toimenpiteet:

• Näkemykset TYT:n sisällä eri koulutusaloilla
• Ulkopuoliset näkemykset (Mm. TAIK:n IDBM-koulutus sekä Aalto -yliopisto ja vaikuttimet niiden taustalla)
• Elinkeinoelämän näkemykset muotoiluun liittyvistä osaamistarpeista v.2011 ja jälkeen

> Henkilöhaastattelut, tutkimuksellinen tieto, pohdinta
TUTKIMUKSESTA JOHDETUT TULOKSET JA TUOTOKSET

• Skenaariot erilaisista mahdollisuuksista erilaisissa tulevaisuuden näkymissä v. 2015 ja jälkeen

> Näistä valitaan/koostetaan/muokataan ehdotus toteutettavaksi v. 2011 alkaen

• Koulutusohjelma
• Suuntautumisvaihtoehto
• Erikoistumisopinnot
• Aikuiskoulutus
• Ylempi AMK
• jotain muuta?

AIKATAULU
Elokuu 2009: ALOITUS

• Suunnittelu: mitä, miksi, milloin?
• Tutkimukselliseen tietoon perehtymistä
• Haastattelujen suunnittelu ja aloitus: ketä, miksi, miten, missä, milloin?
• Ulkoisen rahoituksen mahdollisuudet sekä muut projektin käynnistämiseen ja hallintaan liittyvät asiat
• Tiedotuksen/viestinnän suunnittelu: mitä, miten, kenelle, milloin?

Syys- ja lokakuu 2009: TUTKIMUS

• Haastattelut, lukeminen, seminaarit, pohtiminen, kirjoittaminen, tiedottaminen

Loka- ja marraskuu 2009: SYNTEESI

• Johtopäätökset tutkimuksesta
• Skenaarioiden laatiminen ja luovuttaminen

Joulukuu 2009: EHDOTUS JOSTAIN UUDESTA

• Valitun/valittujen skenaarioiden muokkaaminen valmiiksi ehdotukseksi

Tammi- elokuu 2010:

• Ehdotuksen suunnittelu ja kehittäminen valmiiksi ja toteutettavaksi