http://designthinkingmovie.com
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Design Thinking Movie
I found this too! Should it be ordered to our University? I guess so.
http://designthinkingmovie.com
http://designthinkingmovie.com
Design Thinking for Educators
Design Thinking can start small, starts with empathy and is collaborative. I found this site and toolkit for all educators, not just for us in the Design education.
http://www.designthinkingforeducators.com/
http://www.designthinkingforeducators.com/
maanantai 1. lokakuuta 2012
New Curriculum of Design - some thoughts
What is design today? What should the design education be today, or tomorrow? How much we should obey the local needs and how much the global ones? Are they the same?
We are, especially now, considering these things in Turku, when the government is cutting the design education in Turku to the minimum (and still letting some of it remain). Here some ideas (not just mine), what are at least some of the essential things in design. Title of the new design curriculum could be User Experience Design, including these kind of viewpoints:
Materials and immaterials with the things above in mind.
RDI-actions in the University with the things above in mind.
Everything above is labelled by the Design thinking (creative thinking), which should be the dominant character of a designer. Other skills come after that.
We are, especially now, considering these things in Turku, when the government is cutting the design education in Turku to the minimum (and still letting some of it remain). Here some ideas (not just mine), what are at least some of the essential things in design. Title of the new design curriculum could be User Experience Design, including these kind of viewpoints:
- Service design viewpoint > Design is about to serve
- Universal design viewpoint > Design for All
- Ergonomics viewpoint > physical, cognitive and organizational
- User Centered viewpoint > there is a user, always
- User emotions viewpoint > Design touches the emotions
Materials and immaterials with the things above in mind.
RDI-actions in the University with the things above in mind.
Everything above is labelled by the Design thinking (creative thinking), which should be the dominant character of a designer. Other skills come after that.
- Ability to see the needs and the possibilities (users, customers, society and the whole world)
- Ability to see the different touchpoints and will to act in collaborations with these different parties
maanantai 23. huhtikuuta 2012
VERSOT12 -muotoilun kevätnäyttely
Näyttelyssä esitellään kevään aikana tehtyjä opinnäytetöitä, joista suurin osa on tehty toimeksiantoina suomalaisille yrityksille, esimerkkeinä MUM'sille suunniteltu penkki ja laukkumallisto Gollalle. Esillä on myös projektiluontoisesti tehtyjä suunnittelutöitä aina mopoautojen suunnittelusta Snob Factorylle suunniteltuun vaatemallistoon. Lisäksi näyttelyssä pääsee tutustumaan Nuori Yrittäjyys, Oma Yritys -kurssilla tämän talven aikana perustettuihin muotoiluyrityksiin ja heidän tuotteisiinsa.
Tapahtuma on osa Turku Design Festivalia. http://www.turkudesignfestival.fi/
Näyttely avoinna 9.-15.5.2012
KE klo 10.00 – 16.00
TO-PE klo 10.00 – 18.00
LA-SU klo 10.00 – 16.00
MA-TI klo 10.00 – 18.00
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Tarvitaanko muotoilijoita ja miksi?
Muotoilun avulla tuotteille ja palveluille luodaan lisäarvoa, joka tekee niistä houkuttelevampia kuin muut teknisesti tai hinnaltaan vastaavat. Aina vaan uudella muotoilulla tätä lisäarvon luomisen sykliä pidetään yllä. Tämä lienee faktaa ja näin kapitalistinen jatkuvaan kasvuun perustuva taloutemme pyörii. Jo pelkästään tämän vuoksi on omituista, että vahvasti tässä talousmallissa mukana oleva Suomemme haluaa karsia muotoilun koulutusta säästösyihin vedoten.
Mutta mitä tämä muotoilun avulla saatu lisäarvo oikeasti on? Miksi se on houkuttelevaa ja onko sillä syvempää merkitystä?
Pinnallisimmillaan lisäarvo tarkoittaa ihmisen vaihtelun ja näyttämisen haluun pohjautuvaa sekä uutuudella ja erilaisuudella luotua kiinnostavuutta. Pintaa, mutta taloudellisesti merkittävää. Pintaa syvemmälle mentäessä houkuttelevuus voi syntyä mielikuvista liittyen tuotteen tai palvelun käyttämisen ymmärrettävyyteen, miellyttävyyteen, helppouteen sekä onnistumisen ja turvallisuuden tunteisiin tai vaikka vaarallisuuden tunteeseen, jos niin halutaan - positiiviseen käyttäjäkokemukseen, jotka hyvissä tuotteissa ja palveluissa lunastetaan myös todellisuudessa.
Muotoilijan keskeinen huomion kohde on siis käyttäjäkokemus. Osatakseen vaikuttaa käyttäjäkokemukseen muotoilijan on ymmärrettävä käyttäjää eli ihmistä sekä niitä tilanteita, joissa muotoilun kohteet ovat jossakin roolissa. Tämä riippumatta siitä, onko muotoiltavana hajuvesi- tai viskipullo, seinätapetti tai kirkkotekstiili, lypsyjakkara tai lepotuoli, uimapuku tai työasu, pelikone tai pelin maailma, sukellusvene tai luxusristeilijä, kirjaston lainauspalvelu tai lääkärin varauspalvelu, pitserian nettisivut tai itse pitsa - kaikki mahdollinen, missä ihminen on yhtenä osapuolena huseeraamassa haluineen ja kykyineen sekä aivoituksineen ja ruumiinjäsenineen.
Jos suunnitteluprosessissa ei ole mukana käyttäjää ja käyttötilannetta ymmärtävää muotoilijaa, tuloksena voi kyllä syntyä (sinällään) toimivia tuotteita, mutta niitä ei haluta tai ymmärretä. Vastaavasti ilman insinööriä voidaan löytää käyttäjän tarve, mutta ei teknistä ratkaisua tarpeen tyydyttämiseen. Ilman talousosaajaa voidaan suunnitella käytettävä ja teknisesti toimiva tuote, jota kenelläkään ei ole varaa ostaa ja tilinpäätöksessä viivan alla on miinusta.
Ihmisille suunnattujen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan siis monenlaisia erityisosaajia, joilla jokaisella on ymmärrys muiden osaamisen tarpeellisuudesta sekä kyky toimia yhdessä niin omaa kuin muidenkin osaamista arvostaen.
Mutta mitä tämä muotoilun avulla saatu lisäarvo oikeasti on? Miksi se on houkuttelevaa ja onko sillä syvempää merkitystä?
Pinnallisimmillaan lisäarvo tarkoittaa ihmisen vaihtelun ja näyttämisen haluun pohjautuvaa sekä uutuudella ja erilaisuudella luotua kiinnostavuutta. Pintaa, mutta taloudellisesti merkittävää. Pintaa syvemmälle mentäessä houkuttelevuus voi syntyä mielikuvista liittyen tuotteen tai palvelun käyttämisen ymmärrettävyyteen, miellyttävyyteen, helppouteen sekä onnistumisen ja turvallisuuden tunteisiin tai vaikka vaarallisuuden tunteeseen, jos niin halutaan - positiiviseen käyttäjäkokemukseen, jotka hyvissä tuotteissa ja palveluissa lunastetaan myös todellisuudessa.
Muotoilijan keskeinen huomion kohde on siis käyttäjäkokemus. Osatakseen vaikuttaa käyttäjäkokemukseen muotoilijan on ymmärrettävä käyttäjää eli ihmistä sekä niitä tilanteita, joissa muotoilun kohteet ovat jossakin roolissa. Tämä riippumatta siitä, onko muotoiltavana hajuvesi- tai viskipullo, seinätapetti tai kirkkotekstiili, lypsyjakkara tai lepotuoli, uimapuku tai työasu, pelikone tai pelin maailma, sukellusvene tai luxusristeilijä, kirjaston lainauspalvelu tai lääkärin varauspalvelu, pitserian nettisivut tai itse pitsa - kaikki mahdollinen, missä ihminen on yhtenä osapuolena huseeraamassa haluineen ja kykyineen sekä aivoituksineen ja ruumiinjäsenineen.
Jos suunnitteluprosessissa ei ole mukana käyttäjää ja käyttötilannetta ymmärtävää muotoilijaa, tuloksena voi kyllä syntyä (sinällään) toimivia tuotteita, mutta niitä ei haluta tai ymmärretä. Vastaavasti ilman insinööriä voidaan löytää käyttäjän tarve, mutta ei teknistä ratkaisua tarpeen tyydyttämiseen. Ilman talousosaajaa voidaan suunnitella käytettävä ja teknisesti toimiva tuote, jota kenelläkään ei ole varaa ostaa ja tilinpäätöksessä viivan alla on miinusta.
Ihmisille suunnattujen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan siis monenlaisia erityisosaajia, joilla jokaisella on ymmärrys muiden osaamisen tarpeellisuudesta sekä kyky toimia yhdessä niin omaa kuin muidenkin osaamista arvostaen.
perjantai 9. joulukuuta 2011
”MIKÄ MUOTO? MIKÄ MUOTOILU?” kysytään opetusministeriössä
No se MUOTOILU, joka vaikuttaa kaikkialle ja tuottaa lisäarvoa niin yksittäisille käyttäjille kuin yleiselle taloudellekin! Siitä huolimatta opetusministeriö on ehdottanut, että muotoilun koulutus on lopetettava Turun ammattikorkeakoulusta ja näin ollen suomenkielisenä koko Länsi-Suomen alueelta. Turun ammattikorkeakoulun muotoilun koulutuksen lopettaminen on Opetusministeriön valuvirhe, joka on korjattava! Muun muassa uusin Tekesin julkaisema Näköalat-lehti keskittyy muotoiluun, koska muotoilu nähdään sielläkin nimenomaan (ainoana?) mahdollisuutena Suomelle.
Muotoilu on vahvasti oma osa-alueensa eikä riittävää muotoiluosaamista voida saavuttaa esimerkiksi kaupallisen tai insinöörikoulutuksen ohessa, mutta opintojaksojen tai valinnaisten moduulien kautta voidaan saavuttaa riittävää muotoiluymmärrystä, että osataan nähdä muotoilutarpeet niillä omilla aloilla. Tällaisessa systeemissä myös muotoilun opiskelijat voivat erikoistua jonkin muun alan ymmärtämiseen ja oppia näkemään muotoilumahdollisuudet siellä. Näitä muotoilumahdollisuuksiahan voi löytää kaikilta niiltä aloilta ja alueilta, missä me ihmiset toimimme. Muotoiluosaamisen avulla aineelliset ja aineettomat tuotteet ja palvelut sekä näitä molempia yhdistävät järjestelmät saadaan paremmin ymmärrettäviksi, helppokäyttöisemmiksi, miellyttävämmiksi ja jopa elämyksellisiksi. Juuri tällaista monialaista talouden, tekniikan, ympäristö- ja muotoiluosaamisen systeemiä pyrimme koko ajan kehittämään eteenpäin Turun ammattikorkeakoulussa.
Mielestäni muotoilun koulutusta olisi siis lisättävä entisestään, jotta pystymme tyydyttämään tämän kaikkialla olevan valtavan muotoilun tarpeen!
Tervetuloa Mikä muoto! Mikä muotoilu? -tapahtumaan perjantaina 16.12.2011 Köysiteatteriin (Linnankatu 54, Turku) klo 17.30-21.00!
http://mikamuoto.blogspot.com/
Muotoilu on vahvasti oma osa-alueensa eikä riittävää muotoiluosaamista voida saavuttaa esimerkiksi kaupallisen tai insinöörikoulutuksen ohessa, mutta opintojaksojen tai valinnaisten moduulien kautta voidaan saavuttaa riittävää muotoiluymmärrystä, että osataan nähdä muotoilutarpeet niillä omilla aloilla. Tällaisessa systeemissä myös muotoilun opiskelijat voivat erikoistua jonkin muun alan ymmärtämiseen ja oppia näkemään muotoilumahdollisuudet siellä. Näitä muotoilumahdollisuuksiahan voi löytää kaikilta niiltä aloilta ja alueilta, missä me ihmiset toimimme. Muotoiluosaamisen avulla aineelliset ja aineettomat tuotteet ja palvelut sekä näitä molempia yhdistävät järjestelmät saadaan paremmin ymmärrettäviksi, helppokäyttöisemmiksi, miellyttävämmiksi ja jopa elämyksellisiksi. Juuri tällaista monialaista talouden, tekniikan, ympäristö- ja muotoiluosaamisen systeemiä pyrimme koko ajan kehittämään eteenpäin Turun ammattikorkeakoulussa.
Mielestäni muotoilun koulutusta olisi siis lisättävä entisestään, jotta pystymme tyydyttämään tämän kaikkialla olevan valtavan muotoilun tarpeen!
Tervetuloa Mikä muoto! Mikä muotoilu? -tapahtumaan perjantaina 16.12.2011 Köysiteatteriin (Linnankatu 54, Turku) klo 17.30-21.00!
http://mikamuoto.blogspot.com/
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Playing is fun and by playing things get better done
Tässäpä Habitare-messuryhmämme kuvaama ja Hanna Vuoren laatima video messuille menevistä töistä ja tekijöistä.
TUAS Design: Play+1+1>3 from Tarmo Karhu on Vimeo.
TUAS Design: Play+1+1>3 from Tarmo Karhu on Vimeo.
perjantai 13. elokuuta 2010
Perinteinen teollisen muotoilun muotoiluprosessi
Hieno video viskikarahvin muotoiluprosessista 1960-luvun Amerikassa - mahtavaa käden taitoa, paljon kahvia ja tupakkia!
Design story: The Decanter from Landor Associates on Vimeo.
Design story: The Decanter from Landor Associates on Vimeo.
torstai 24. kesäkuuta 2010
The Flow of Design Thinking
Turun AMK:n muotoilun koulutusohjelma 2011-2015 kaavioksi visualisoituna.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Luova hulluus vai hullu luovuus?
Ihan sama, siis ihan oikeasti sama.
http://www.humantific.com/creative-minds-mimic-schizophrenia/
Samankaltaisia huomioita on myös Michael Shermerin TED-luennossa alla.
http://www.humantific.com/creative-minds-mimic-schizophrenia/
Samankaltaisia huomioita on myös Michael Shermerin TED-luennossa alla.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Bloomin tikkapeli
Opetussuunnitelmatyö on hauskaa, kun Bloomin oivaltaa! Tikkapelissä joutuu suorittamaan heittotaidon mukaisesti myös älyllisiä tehtäviä.
Idea ja kuva Tarmo Karhu
torstai 22. huhtikuuta 2010
torstai 8. huhtikuuta 2010
Pirstaleinen malli pirstaleina
Nykyinen maailmamme, myös muotoilun osalta, on koko ajan monimutkaisempi ja pirstaleisempi. Mahdollisuudet tehdä ja kokea asioita tai kerätä tavaraa ylittävät yksilön järjen rajat ja saavat meidät turhautumaan ja kokemaan itsemme riittämättömiksi. Toisaalta pirstaleisuus on myös näennäistä, kun ideologisessa mielessä yksi kuluttamisen ja kasvun malli hallitsee ja tarjoaa näitä "vaihtoehtojaan". Kyseinen malli kylläkin näyttää olevan menossa kohti matkansa päätä, mikä näen positiivisena mahdollisuutena muutokselle. Negatiivinen puoli tässä muutoksen tuulessa on, että malli (ylitehokas monster truck) ajaa kaasu pohjassa kohti kallioleikkausta ja me kaikki olemme kyydissä kaasua polkemassa. Radiopuhelimet-yhtye pukee tämän nätisti sanoiksi kappaleessaan Globaali anaali: "Vaikka vituttaakin myöntää, asuu jokaisessa meistä, omahyväinen, ahne nisti, Mister Maximal Mulqvisti".
Haaste muotoilulle tässä kaoottisessa maailmassa on tehdä kaaokseen ymmärrettävyyden ja yksinkertaisuuden saarekkeita. Se tarkoittaa monimutkaisen ja usein keskenään ristiriitaistenkin tietojen jalostamista eri näkökulmista ymmärrettäviksi ratkaisuiksi. Onnistunut ymmärrettävä muotoilu elähdyttää ja luo merkityksiä elämäämme. Epäonnistunut muotoilu turhauttaa ja aiheuttaa Camus'laisia sivullisuuden oireita.
Haaste muotoilulle tässä kaoottisessa maailmassa on tehdä kaaokseen ymmärrettävyyden ja yksinkertaisuuden saarekkeita. Se tarkoittaa monimutkaisen ja usein keskenään ristiriitaistenkin tietojen jalostamista eri näkökulmista ymmärrettäviksi ratkaisuiksi. Onnistunut ymmärrettävä muotoilu elähdyttää ja luo merkityksiä elämäämme. Epäonnistunut muotoilu turhauttaa ja aiheuttaa Camus'laisia sivullisuuden oireita.
tiistai 30. maaliskuuta 2010
In need of Less but better or Good enough
The great design thinker Victor Papanek's well known line "There are professions more harmful than industrial design, but only a few of them" is now more truth than ever. As Alf Rehn said it in Designing Slow Life Conference: " We don't need more, we need less, but better". Well, what is better and from whose point of view? That is more tricky, because for the user producer's good enough is often better than the producer's best possible, as Alf Rehn also said (about).
http://www.davidreport.com/File/update/371/
http://www.davidreport.com/File/update/371/
torstai 11. maaliskuuta 2010
torstai 25. helmikuuta 2010
Design thinking = visual thinking?
I've been thinking of design thinking now for a while (well, not for very long). How does it correlate to visual thinking, pattern thinking and verbal thinking? Could design thinking be all of these, but from different viewpoints? Would it still be design thinking and if would, how? I see design thinking as a holistic way, which combines different methods and leads one to see possibilities in touchpoints of things.
TED is great!
TED is great!
tiistai 23. helmikuuta 2010
Sympaattinen iilimato - biomimiikkaa hauskimmillaan
Tämä matonen imee sähköä ravinnoksi ladattaville laitteillesi ja lakkaa tuputtamasta lisää, kun "masu" on täysi.
Outlet Regulator Video from conor klein on Vimeo.
Outlet Regulator Video from conor klein on Vimeo.
perjantai 5. helmikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)